Tammelan koilliskulmassa olevan Teuron ja Kuuslammin kyläparin alueella liikkuneista kivikauden metsästäjistä on todisteena liuskeveitsen katkelma Suomusjärven kulttuurin ajalta
n. 7000-4200 e.Kr.

 

Jo rautakaudelta lähtien alue lienee ollut Vanajan Hämeen, etenkin Hattulan ja Kalvolan erämaana, jonka läpi kaksikin kaukotalvitietä on johtanut Hämeestä kylien kautta Turkuun. Tiellä kulkijoiden perua lienee Ruokosuolta löytynyt pronssinen viikinkiaikainen (n. 800-1000 j. Kr.) hevosenkenkäsolki.

Kylät näyttävät saaneen pysyvän asutuksensa Hämeestä päin keskiajalla. Teuro -nimelle tunnetaan vastineita Tuuloksessa ja Lammilla. Kylät kuuluivat Hattulan, myöhemmin siitä erotettuun Lehijärven hallintopitäjään vuoteen 1630. Lehijärven käräjäpöytäkirjoissa esiintyivät lautamiehinä 1400 -luvun puolimaissa ensimmäiset nimeltä tunnetut kylien asukkaat.

​

Kustaa Vaasan maakirjassa 1540 Teurolla oli viisi taloa, joiden kaikki isännät ovat Matinpoikia. 1560 Kuuslammilla oli kaksi taloa. Taloluvut pysyivät samoina kolmisensataa vuotta. Ajoittain taloja autioitui eli ne menettivät veronmaksukykynsä. Kuuslammin molemmat talot kuuluivat jonkin aikaa Harvialan kartanon Kaarina-rouvan omistukseen.

​

Kirkollisesti kylät suuntautuivat jo varhain Portaan kappeliin ja Tammelaan päin. Kirkkotien puolivälissä oli poikittain penikulmainen Pehkijärven ja sen päissä olevien lammien muodostama este. Kyläläiset kiersivät esteen Susikkaan kylän kautta, mutta heillä oli myös Pehkijärven ylittävä kelluva silta, jonka yli voitiin kulkea hevosellakin. Kylien nykyiset yleiset tiet Lopelle, Urjalaan ja Vaihijoen yli Tammelan kirkolle ovat vasta 1800 -luvun loppupuolelta.

​

Kylien talot olivat sen ajan tavallisia talonpoikaistaloja. Pienten peltojen viljelyn lisäksi hakattiin ja poltettiin laajoissa metsissä kaskia. Teuron pellot arvioitiin 1556 pitäjän arvokkaimmiksi, mutta se ei auttanut 1600 -luvun katovuosina, jolloin teurolaiset eivät saaneet yhtään viljaa. Kuuslammilaiset, joiden pellot olivat korkealla meren huuhtomattomalla moreenimäellä, selvisivät katovuosista helpommin.

​

1571 oli kylissä yhteensä kotieläimiä hevosia 6, lehmiä 27, härkiä 8, nuorta karjaa 34, vuohia 27 ja sikoja 14.

1600 -luvulla vakiintuivat talojen nimet. Kuuslammin talonnimet Klemetti ja Siukola johtuivat isäntien etunimistä, samoin Teuron Rekola, Ranttila ja Tuomola, aikaisemmin Nopola. Myllärin talon nimen alkuperää ei näennäisestä selvyydestään huolimatta tiedetä, ei myöskään Lekkalan.

​

30-vuotisessa sodassa oli Teuron Nopolasta, rusthollista, Erkki Tuomaanpoika hakkapeliittana Saksassa ja muistakin taloista oli miehiä armeijan rullissa luultavasti baltian maissa.

​

Isoviha ja Teuron kylän palo

​

Isonvihan aika oli kylille raskas. Talojen omistajasukuja sammui, ja sodan jälkeen jotkut talot olivat pitkään sotilaiden hallussa. Rekolasta tuli Uudenmaan jalkaväkirykmentin kersantin virkatalo. Siellä asui kolme sukupolvea Holst -suvun sotilaita arvoltaan vääpeli, kersantti ja korpraali, myöhemmin vänrikki Tamlander ja pataljoonan adjutantti Lagerstedt.

​

Teuron kylä paloi 1756 niin pahoin, että kyläntontille jäi pystyyn vain ruotusotamiehen pirtti. Muut rakensivat uudet umpihatalonsa entisille sijoilleen jokirantaan kylän sillan molemmin puolin, mutta Tuomola teki talonsa ylös mäkeen. Talot lienevät olleet jo uloslämpiäviä. Teurolla oli asunut muurari jo 1700 -luvun alussa.

​

​

Ensimmäinen torppa ja uudistalot

​

Kylien ensimmäinen torppa Silmälä perustettiin 1780 -luvulla. Varhaisten torppien perustajat olivat monesti talojen nuorempia poikia.

​

Isonjaon aikaan 1786 oli Teurolla peltoa noin 37 ha ja niittyä noin 205 ha. Kylien rajojen sisälle jäi laajoja liikamaita, joille perustettiin Lamminpään ja Viikarin uudistalot. Muutamat talot saivat liikamaista metsälohkoja veronmaksua vastaan. Susikkaan kylän maille 1856 perustettu Lautaportaan uudistalo liitettiin Teuroon.

​

​

Murronkosken saha

​

1803 perustivat Teurolle Murronkoskeen sahan kaksi maaherraa ja kenraalimajuri. Vain säätyläiset saivat siihen aikaaan suhteilla sahan perustamiseen luvan. 1853 saha siirtyi Saaren kartanon omistukseen. Sen omistajat ostivat Teuron sillan pielestä Myllärin talon, jonka talouskeskus siirrettiin sahan yhteyteen. Sinne rakennettiin suuret asuin- ja talousrakennukset. Toiminta oli varsin vilkasta 1870-90 -luvuilla. Työväkeä oli paljon ja sen vaihtuvuus suuri.

​

​

Kylien kehitys 1800-luvulla

​

1800 -luvulla alkoivat käsityöläiset kylissä lisääntyä. Kylissä oli arvostettuja kirvesmiehiä, puuseppiä, seppiä ja suutareita peräti kolmessa polvessa. Kuuslammilla oli useita pelimanneja. Teurolla oli kestikievari 1700 -luvulla Myllärillä ja 1870 -luvulla Yli-Lekkalassa. Ensimmäinen yksityiskauppa aloitti noin 1880, myöhemmin tuli muitakin ja Osuusliike Tammi avasi myymälän 1906.

​

Teuron isonjaon täydennys 1855 laukaisi kylässä nälkävuosien jälkeen alkuun voimakkaan kehitysvaiheen. Taloja halottiin ja siirrettiin uusille paikoille. Niittyjä raivattiin pelloksi, taloihin tehtiin suuria asuinrakennuksia ja navetoita. Joihinkin taloihin tuli uudet omistajat, Rekolan virkataloon vuokraajat, ja uudet luudat lakaisivat hyvin.

Puulla ja voilla oli kysyntää ja nouseva hintataso, ja molempien tuottaminen sopi kylien olosuhteisiin. Torpat ja mäkituvat lisääntyivät voimakkaasti. Mäkitupalaisten ansiot olivat suureksi osaksi vaihtelevien metsä- ja uittotöiden varassa.

​

Uudet tiet yhdistivät kylät muuhun maailmaan. Teuron kansakoulu aloitti 1896, pian myös kirjasto ja säännöllinen postinkulku. Työväenyhdistykselle valmistui oma talo 1908.

​

​

Viime sotien jäljet kylissä

​

Kapina-aika muodostui kylissä vaikeaksi. Kylissä ei taisteltu, mutta molempien puolien menetykset olivat silti suhteettoman suuret. Torpparivapautuksessa lähes 60 vuokra-aluetta lunastettiin itsenäisiksi tiloiksi. Monissa niistä alkoi voimakkaan kehityksen vaihe.

​

Viime sodissa Teuron koulupiiristä kaatui ja vammoihinsa menehtyi 25 miestä. Kylissä oli vahva lottaosasto. Kyliin tuli paljon siirtoväkeä, 12 uutta viljelystilaa ja parikymmentä rintamamiestilaa. Niissä riitti rakentajille töitä. Koulurakennusta laajennettiin 1947 - 48. Koulussa oli kolme opettajaa ja oppilaita toista sataa. Yhdistykset toimivat vilkkaasti sota-ajan tauon jälkeen. Ensimmäinen huvila rakennettiin Keskisen rannalle.

 

​
 

Laurilan talo ja Teuron rukoushuone

​

Murron saha ja Myllärin eli uudelta nimeltään Laurilan talo tuli 1896 Iisakki Liinaharjan omistukseen. Hän siirsi talouskeskuksen sahalta peltojen viereen lähemmäs kylää. Talossa oli 90 ha peltoa ja sen mukaisesti karjaa, saha, mylly ja sähkölaitos vuodesta 1918.

​

Iisakki Laurilan lahjoittamalle tontille valmistui Teuron rukoushuone 1926. Siinä toimi jonkin vuoden alakansakoulu, myöhemmin talo luovutettiin seurakunnan haltuun. Eräiden liiketoimien takia Laurila joutui vaikeuksiin 1930 -luvun pula-aikana. Se jakautui neljään osaan ja päätila paloiteltiin sotien jälkeisessä asutustoiminnassa.

​
 

Kylien elämästä 1900-luvulta 2000-luvulle

 

Kylien puhelinosuuskunta perustettiin 1915. Seuratoiminta vilkastui 1920 -luvulla. Rekolan vuokraajan Paavo Erkon aloitteesta perustettiin nuorisoseura uudestaan 1925. Kylien VPK perustettiin 1929 ja Teuron Torvet 1931 vetäjänään opettaja Matti Yli-Paavola. Ammattimainen linja- ja kuorma-autoliikenne alkoi kylissä 1930 -luvulla.

1950 -luvulla alkoi nuorison maaltapako. Maatalous koneellistui ja erikoistui, mutta kylien väki väheni. Nuorisoseuran ja työväenyhdistyksen toiminta päättyi, työväentalo siirrettiin valtakunnalliseksi Työväentalomuseoksi Riihimäkeen 1969. Paremmin 1960 -luvun toimintalamasta selvisivät VPK kesäjuhlineen ja maatalousnaiset. Kylien neljästä kaupasta sekä neljästä kuorma-autoilijasta ei ole jäljellä yhtään. VPK:n hankittua kolmanneksi kulkuneuvokseen säiliöauton paloasemaa laajennettiin 1995-96.

​

1970-80 -luvuilla kyliin tuli "paluumuuttajina" useita lapsiperheitä asumaan, monien työpaikka oli kyllä muualla. Kylien elämä piristyi ja kylätoimintayhdistys perustettiin 1983. Yhdistyksen näyttävin tapahtuma on vuosittainen myyntinäyttely ja tekniikkatapahtuma. Yhdistys on kunnostanut 1994 ostamastaan seurakuntatalosta toimivan kylätalon.

​

Lisäksi yhdistys on rakentanut Kuuslammille monitoimihallin, joka valmistui keväällä 2006.  Rakennuksessa on lahtivaja, tilat kopla-kerholle sekä kudontapiirille, kuntosali ja vuokrattavissa oleva tila esim. pienyrittäjälle. Keväällä 2008 monitoimihallin piha-alueelle rakennettiin leikkikenttä.